EtusivuMateriaalit, Ruokamurros, TiekarttaElintarviketutkimuksen strategia ja missiot Suomelle vuodelle 2035

VTT, Helsingin, Turun ja Itä-Suomen yliopistot, Luonnonvarakeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Ruokavirasto määrittivät elintarviketutkimukselle suunnan

Globaali ruokajärjestelmä on suurien ja ennennäkemättömien haasteiden edessä. Väestönkasvu, ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ja kestämättömät ruoantuotannon menetelmät ovat asioita, joihin elintarviketutkimuksen ja innovoinnin kautta on löydettävä ratkaisuja.

Tutkimusorganisaatiot VTT, Helsingin, Turun ja Itä-Suomen yliopistot, Luonnonvarakeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Ruokavirasto ovat yhteistyössä määritelleet elintarviketutkimukselle ja innovoinnille strategian, joka ohjaa Suomea keskeiseksi toimijaksi terveelliseen ja kestävään ruokajärjestelmään siirtymisessä. Samalla Suomi luo uusia talouskasvun mahdollisuuksia. Tulevaisuutta luodaan systemaattisen tutkimuksen, aidon yhteistyön ja uusien innovaatioiden avulla.

Strategiatyössä suunniteltiin muutospolkuja kohti ruokajärjestelmää, joka lisää yhteiskunnan hyvinvointia, tukee talouskasvua ja tarjoaa suomalaisille ruoan tuottajille ja elintarviketeollisuudelle tieteelliseen tietoon ja elintarvikeinnovaatioihin perustuvia kasvumahdollisuuksia. Eri tieteenalojen ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyötä on parannettava, kuten myös julkishallinnon ja tutkimusyhteisön välistä viestintää.

Elintarviketutkimuksen missiot Suomelle vuodelle 2035:

  • Kaikki Suomen kansalaiset voivat noudattaa terveellistä, turvallista ja kestävää ruokavaliota.
  • Ruoan- ja rehuntuotanto Suomessa on kestävää, sopeutuvaa ja kilpailukykyistä.
  • Ruokajärjestelmä on resurssitehokas ja jätteetön.
  • Suomi on kestävään ruokajärjestelmään tähtäävän tutkimuksen ja innovaatioiden sekä uusien toimintatapojen edelläkävijä ja pilotoija.

Näihin tavoitteisiin on monia keinoja aina alkutuotannon menetelmien ja kiertotalousratkaisujen kehittämisestä jo olemassa olevien vahvuuksien monipuolisempaan hyödyntämiseen. Myöskään Suomen digitaalisen osaamisen potentiaalia ei tule unohtaa.

Lue julkaisu täältä.

Lähdeaineisto: VTT Research

Toimittanut: Jenni Arjoranta