Pirkanmaa on suunnannäyttäjä kestävien ja kannattavien ratkaisujen maaseudusta

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2023−2027 on valmistunut. Suunnitelma ohjaa alueellista maaseudun kehittämistyötä ja sen mukaisesti toteutetaan kansallista CAP-suunnitelmaa vuodesta 2023 alkaen.

Kehittämistyötä koordinoidaan viiden painopisteen kautta:

  • Osaamiseen, kannattaviin ja kestäviin ratkaisuihin perustuva alkutuotanto
  • kehittyvä ruokajärjestelmä ja vastuulliset kuluttajat
  • vahva ja uudistuva yrittäjyys
  • vetovoimainen asuinympäristö
  • ilmastonmuutos, digitalisaatio ja huoltovarmuus

Pirkanmaa on suunnannäyttäjä kestävien ja kannattavien ratkaisujen maaseudusta

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2023-2027 rakentaa vision, jossa Pirkanmaa on suunnannäyttäjä kestävien ja kannattavien ratkaisujen maaseudusta. Käytännön tasolla tämä tarkoittaa muun muassa osaamistason parantamista niin alkutuotannossa kuin muillakin elinkeinoaloilla.

CAP-suunnitelman ympäristö- ja ilmastotoimia edistetään monipuolisesti muun muassa tuotantoprosessien tehokkuutta lisäävien teknologioiden ja palveluiden kehittämisellä, ravinnekiertojen optimoinnilla sekä tuotantoprosessien sivuvirtojen hyödyntämisellä.

Yrityksille tämä tarkoittaa rahoitusmahdollisuuksia investointien toteuttamiseksi, uuden yritystoiminnan käynnistämiseksi ja kehittämiseksi. Elinkeinojen kehittäjille on myös tarjolla rahoitusta tiedonvälitys-, koulutus- ja yhteistyöhankkeiden toteuttamiseen kehittämissuunnitelman painopisteiden mukaisesti.

Kehittämissuunnitelman käytännön toteuttaminen käynnistyy vaiheittain ensi vuoden alkupuolella, kun kansallinen lainsäädäntö valmistuu sekä tukihaut avautuvat

TUTUSTU KEHITTÄMISSUUNNITELMAAN

 

Maaseutu tarjoaa mahdollisuuksia

Ote kehittämissuunnitelman johdannosta:

Maaseudun elinvoimaisuuden näkökulmasta merkittävänä muutostekijänä on yhä voimistuva kaupungistuminen ja pienempien paikkakuntien muuttotappio. Maakunnan palvelutarjonta rakentuu voimakkaasti Tampereen seutukunnan ympärille muodostuneen taajamakehän ja maaseutumaisten keskusten läheisyyteen. Suurin osa kauppa- ja hyvinvointikeskuksista sijaitsee Tampereen seutukunnan alueella.

Reuna-alueiden kunta- ja kaupunkikeskustojen läheisyydessä palveluverkko on hyvällä tasolla, mutta niiden ulkopuolella on kehittämistarpeita muun muassa tieverkon ja laajakaistayhteyksien osalta. Ydinmaaseudulla ja harvaan asutulla maaseudulla palvelut etääntyvät ja tulevaisuudessa palvelutarjonnassa korostuu sähköisten palveluiden, uusien teknologisten innovaatioiden ja palvelualustojen merkitys. Isojen trendien rinnalle on kehittynyt kuitenkin myös vaihtoehtoisia kehityssuuntia. Asumisen ja yrittämisen näkökulmasta maaseutu näyttäytyy monelle yhä houkuttavampana vaihtoehtona.

Kotimaiset tuotantoedut

Kotimaiset tuotantoedut (mm. puhdas luonto vesistöineen, vastuullisuus ja eläinten terveys), lähimatkailun suosion kasvu, ilmastonmuutokseen liittyvät uudet ratkaisut (mm. bioenergian tuotanto), monipaikkaisuus ja liikkuvat palvelut tuovat uusia mahdollisuuksia maaseudulla yrittämiseen ja asumiseen. Maaseudun asemaa pyritään vahvistamaan uusien ilmastoratkaisujen käyttöönottajana. Samalla ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen, luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ja vesistöjen rehevöityminen edellyttävät yhä enemmän tutkittua tietoa sovellettuna kotimaisiin lähtökohtiin.

Tutkitun tiedon pohjalta tulee tehdä ratkaisuja, joiden myötä ympäristön kuormitus pienenee, mutta jotka eivät kuormita maatalouden harjoittamista kohtuuttomasti. Pirkanmaa on sitoutunut useiden maakunnan kuntien tavoin täyttämään Suomen ympäristökeskuksen hiilineutraaleille kunnille ja maakunnille asettamat päästövähennystavoitteet ja kriteerit. Pirkanmaalla tavoitteena on vähentää 80 prosenttia kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2030 mennessä. Päästöjä verrataan vuoden 2007 tasoon.

Tiekarttoja ja ohjelmia

Hiilineutraali Pirkanmaa 2030 -tiekartan mukaisesti Pirkanmaalla huomioidaan maaseudun kehittämisessä ruokajärjestelmän taloudelliset, ekologiset ja sosiaaliset muutosajurit, teollisen ruokatalouden polkuriippuvuudet, ruokaturvapyrkimykset sekä alueelliset erityispiirteet. Metsiä hoidetaan huomioiden ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys ja metsiä hiilinieluina vahvistetaan. Näiden tekijöiden tarkastelussa otetaan huomioon myös luonnon monimuotoisuuden turvaamisen näkökulma.

Maaseudun kehittämisen osalta Pirkanmaalla toimii aktiivisia kehittämisorganisaatioita, joiden lisäksi vahvuutena pidetään maakunnassa toimivaa Tampereen korkeakouluyhteisöä. Kehittämisorganisaatiot toimivat aktiivisina hanketoteuttajina ja eri verkostojen jäseninä ja koordinaattoreina. Pirkanmaalla on vuoden 2020 aikana käynnistetty biokaasutuotannon ja -käytön sekä ravinnekierrätyksen edistämiseen tähtäävä yhteistyöverkosto Pirkabio.

Pirkanmaalle tulisi muodostaa myös pysyvät matkailu- ja ruoka-alan verkostot hanke- ja kehittämistoiminnan koordinoimiseksi ja resurssien yhdistämiseksi. Ruoka-alan osalta on jo tehty toimenpiteitä esimerkiksi Parasta Pirkanmaalta -koordinaatiohankkeen puitteissa. Maa- ja metsätalous niihin liittyvine resursseineen on samanaikaisesti merkittävää niin paikallisesti, alueellisesti kuin globaalillakin tasolla. Useat ajankohtaiset ja tulevaisuuden ratkaisut edellyttävät tutkittua tietoa. Tavoitetilaksi otetaan jatkossa tiivistää yhteistyötä alueen ja kansainvälisen tason korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa.