Maaseutututkimus-julkaisussa 2020 julkaistussa katsauksessa haastetaan tehostetun, teollis-kemiallisen maatalouden perusoletukset. Katsauksen ovat kirjoittaneet uudistavan ruokatalouden tutkija Galina Kallio, KTT, tutkijatohtori ja Ilja Lehtinen, FM, TeM, dramaturgi.
Lue alta tiivistelmä tai koko katsaus täältä.
”Modernia yhteiskuntaa hallitsee tarina ruuasta ja kehityksestä. Tarina kertoo, että ruuan alkutuotannosta pois siirtyminen on mahdollistanut ihmisten keskittymisen muuhun, tuottavampaan työhön. Tämä on tarinan mukaan edesauttanut yhteiskunnallista kehitystä, nostanut elintasoa ja kasvattanut hyvinvointia.”
”Tarina peittää kuitenkin alleen ongelman: nykyisenlainen kehitys on perustunut, Antti Salmisen ja Tere Vadénin (2018) ilmausta lainaten, fossiilikapitalismiin. Maataloudessa tämä on merkinnyt sitä, että ihmistyövoimaa on korvattu öljykäyttöisillä koneilla ja muilla tuottavuutta lisäävillä tuotantopanoksilla, kuten (fossiilipohjaisilla) lannoitteilla ja maanparannusaineilla, torjunta-aineilla ja jalostetuilla siemenlajikkeilla. Samalla kun tämä ennennäkemätön energia- ja resurssilisäys on kasvattanut absoluuttisia satomääriä, kehityssuunta on kuormittanut luonnonympäristöä, maaperää, vesistöjä ja ilmastoa huomattavasti niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa (FAO 2018; Helenius 2019).”
”Kehityksen seuraukset ovat nähtävissä kaikkialla. Toimittaja-tutkija Nafeez Ahmedin (Ahmed 2020) analyysin mukaan olemme nyt, vuonna 2020, historiallisen ruokakriisin partaalla. Paitsi, että ilmastonmuutoksen vaikutukset tulevat lähitulevaisuudessa koettelemaan maatalouden perusedellytyksiä ennennäkemättömillä tavoilla, myös muut tehomaatalouden tuottamat kriisivaikutukset – kuten hedelmällisen viljelysmaan väheneminen ja pohjavesivarantojen hupeneminen – kohdistavat järjestelmän kestävyyteen yhä suurempia paineita.”
”Tehostettu maatalous on ajautumassa umpikujaan, sillä se on lyhyessä ajassa (käytännössä vajaan vuosisadan kuluessa) hävittänyt oman säilymisensä edellytykset. Nyt kehityssuuntaa olisi muutettava, mutta miten? Yleinen oletus on, että harva haluaa palata takaisin kuokkimaan kaalimaata. Esitetyt ratkaisut edessä häilyvään kriisiin tuntuvatkin noudattavan samaa kaavaa: parempaa teknologiaa, tehokkaampaa resurssien käyttöä, maaperästä irrotettua vertikaaliviljelyä, huipputuottavaksi jalostettuja GM-lajikkeita.”
”Mutta, kuten Einsteinin väitetään aikoinaan todenneen: ongelmia ei voi ratkaista samalla ajattelulla, joka on alun perin nämä ongelmat luonut (Calaprice 2005).”
Lue kirjoitus kokonaisuudessaan täältä.
Katsaus on julkaistu alun perin: Maaseutututkimus, Finnish Journal of Rural Studies, vol. 28 nro 2 (2020)
