Miten ruoka-alan kehittämistyötä tehdään ja miten työstä voidaan jatkossa saada laadukkaita, konkreettisia tuloksia?

Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia Ruoka-ala kasvuun -tilaisuuksissa 2018-2019, joissa käsiteltiin ruokasektoria ja pk-elintarvikeyrittäjyyttä lähiruoan, luomun ja luonnontuotteiden osalta. Asioihin pureuduttiin niin ruokasektorin koordinaatiohankkeen, alueellisen toiminnan kuin valtakunnallisten hankkeiden näkökulmista. Kiertueen loppuraportissa esiin nostetaan mm. seuraavia huomioita:

  • Niissä maakunnissa, joissa jonkinlainen alueellinen verkosto on luotu, kehittämistoiminnassa näkyy tavoitteellisuutta ja vähemmän päällekkäisyyttä. Parhaimmillaan alueellinen verkosto toimii yli hankkeiden ja ohjelmakausien vaihtumisen, mikä tarkoittaa sitä, että toiminnan jatkumiseen on sitouduttu niin rahoittajien kuin hanketoimintaa toteuttavien organisaatioidenkin tasolla.
  • Tavoitteena pitäisi olla, että kehittämistoiminta kokonaisuudessaan olisi ohjelmallisempaa, jolloin pystyttäisiin tekemään työnjakoa hankkeiden välillä sekä alueen sisällä että valtakunnallisesti.
  • Yhtä kopioitavaa mallia alueellisen kehittämistyön toteuttamiseksi ei voida osoittaa, koska taustalla vaikuttavat alueen erilaiset lähtökohdat ja osittain erilaiset kehittämistavoitteet. Alueilla on esimerkiksi erilainen raakaainetuotanto, jalostus, yritysten määrä ja niiden kokoluokka unohtamatta kuluttajien erilaista käyttäytymistä. Alueilla toimii myös hyvin erilaisia organisaatioita, jotka ovat linjanneet omaa toimintaansa vuosien saatossa tiettyyn suuntaan ja saaneet alueilla toteutettavassa ruokasektorin kehittämisessä erilaisia rooleja, jotka on toimiviksi havaittu.
TILAA UUTISKIRJE JA SEURAA PIRKANMAAN KEHITTÄMISTYÖTÄ

Suosituksia alan kehittäjille ja päättäjille

Raportin kirjoittajat esittävät kiertueen pohjalta useita suosituksia ruokasektorin kehittämiseksi, kuten:

  • Huolehditaan, että alueella / maakunnassa on toimiva alueellinen verkosto, joka kokoaa yhteen ruoka-alan toimijat ja kokoontuu säännöllisesti. Toteutusvaihtoehtoina voi olla 1) kokoava alueellinen hanke, jonka toimenpiteisiin tämä kuuluu tai 2) hanketoteuttajien kesken sovitaan kiertävästä koollekutsuvuorosta.
  • Huomioidaan hankkeiden toiminnassa viestinnän tärkeys. Viestinnän yhtenä kohderyhmänä tulee olla alueen keskeiset sidosryhmät. Alueellisen verkoston kokoontumissa on tärkeää pohtia tehokkaita viestinnän keinoja ja sopia myös yhteistyöstä sen osalta.
  • Etsitään aktiivisesti luontevia ja konkreettisia yhteistyön tekemisen paikkoja, jotka pohjautuvat siihen, että osa asioista on kaikille yhteistä, mutta pitää ottaa myös huomioon ko. teema-alaan liittyvät erityisyydet. Esimerkiksi jakelukanaviin liittyvät asiat ovat osaltaan yhteisiä (esim. julkisiin hankintoihin liittyvä osaaminen ja motivaation lisääminen hankkijoille, REKOssa toiminen),
    mutta niihin liittyy myös erityiskysymyksiä ja näkökulmia, jotka koskevat vain luomua ja/tai luonnontuotteita.
  • Aluerahoittajien tehtävä on huolehtia, että jollain hankkeella on kokoon kutsuva rooli tai jos sitä ei osoiteta tietylle hankkeelle, niin kutsukapula toimii kiertävällä vastuulla.
  • Alueellisen verkoston kutoja osallistuu esimerkiksi valtakunnalliseen ruokasektoriryhmään ja muutoinkin toimii alueen ruokasektorin kokonaisuudesta huolehtivassa roolissa.
  • Yhteistyön tavoitteena on tehostaa ruoka-alan kehittämistoimintaa. Tästä syystä alueellisten kehittämistavoitteiden tulisi olla selkeästi mitattavia sekä yhteisesti määritettyjä ja seurattavia. Se kenen vastuulle asia kuuluu, on määritettävä alueen sisällä.
  • Yksi malli voi toimia yhdellä alueella, mutta se ei toimi toisaalla. Silti tärkeä rooli on sillä, että hanketoimijat kuulevat, miten muilla alueilla asioita on viety eteenpäin, että he voivat sitten poimia niistä asioita, jotka sopivat heidän omaan toimintaympäristöön. Kiertueen aikana käydyissä keskusteluissa tuli useasti esiin, ja siitä syystä haluammekin korostaa, erittäin tärkeänä asiana eri alueiden välistä yhteistyötä ja verkostoitumista.

Entä Pirkanmaa?

Raportin pohjalta voidaan uskottavasti väittää, että Pirkanmaalla edetään ruokasektorin kehittämisessä oikeaan suuntaan. Parasta Pirkanmaalta -hanke toimii vahvasti juuri näiden valtakunnallisesti tärkeiden tavoitteiden eteen: kehittämistoiminnan tavoitteellisuus, ohjelmallisuus, pitkän aikavälin sitoutuneisuus ja maakunnan omista lähtökohdista nousevien toimenpiteiden edistäminen.

Raportin ovat laatineet Päivi Töyli, Heidi Valtari, Juha Rutanen ja Marja-Riitta Kottila. Voit ladata raportin kokonaisuudessaan täältä.

Seuraa Pirkanmaan ruokasektorin tapahtumia tilaamalla uutiskirje.