Vieraskynässään FUSILLI-hankkeen projektipäällikkö Karoliina Tuukkanen ja projektikoordinaattori Elina Pulliainen Tampereen kaupungilta pohtivat kaupungin roolia kestävässä ruokajärjestelmässä.

Mikä on kaupungin rooli kestävässä ruokajärjestelmässä, miten roolia voisi vahvistaa ja millaiselta tulevaisuuden kestävä ruokajärjestelmä kaupungeissa voisi näyttää? Näihin kysymykseen pyrimme löytämään vastauksia FUSILLI-hankkeen aikana, jossa Tampereen kaupunki toimii yhtenä osatoteuttajana yhdessä AhlmanEdun, Tampereen ammattikorkeakoulun sekä Ekokumppaneiden kanssa.

Kaupunki ruokajärjestelmän keskiössä

Kun mietitään sanaparia kaupunki ja ruoka, tulee mieleen lähinnä kaupunkilaiset ruoan kuluttajina sekä harrastajina. Käymme kaupassa, mahdollisesti toreilla, ostamassa ruokamme ja kokkaamme siitä arjen polttoainetta tai kulinaarisia elämyksiä. Kulutamme ruokaa kahviloissa, työpaikka- ja kouluruokaloissa sekä ravintoloissa. Saatamme harrastaa hyötykasvien viljelyä pihoilla, parvekkeilla ja palstoilla. Käymme lähimetsissä sienessä, marjassa ja saatamme joskus innostua vaikkapa pilkille Näsijärvelle.

Mutta mikä kaupunkiorganisaation rooli tässä on, vai onko mikään? Kunnan tehtäviä, joissa ruoka näyttäytyy, on itse asiassa melko paljon. Ateriapalvelumme Voimia tuottaa vuosittain noin 12 miljoonaa ateriaa muun muassa päiväkoteihin, kouluihin, sairaaloihin ja ikäihmisten palveluihin. Täällä tehtävät pienetkin muutokset esimerkiksi hankinnoissa kohti esimerkiksi lähituotantoa, tai ruokahävikissä tuottavat helposti isoja vaikuttavia muutoksia.

Kouluissa ja oppilaitoksissa voidaan vaikuttaa oppilaiden aterioiden terveellisyyteen ja kestävyyteen, sekä tehdä vaikuttavaa ruokakasvatusta. Voimme lisätä oppilaiden ymmärrystä ruoantuotannon elintärkeistä ekosysteemipalveluista, esimerkiksi siitä, miten elintärkeitä asioita maaperän kunto ja pölyttäjät ovat, jotta saamme nauttia jokapäiväisestä leivästämme. Tavoitteet ruokakasvatukselle voidaan lisätä kuntakohtaiseen opetussuunnitelmaan.

Kaupunki ohjaa myös maankäyttöä. Kaupungeissa voidaan tehdä tietoisesti työtä, jotta esimerkiksi uusilla asuinalueilla osoitetaan maata kaupunkiviljelyyn ja kasvatetaan hyöty- ja pölyttäjäystävällisten kasvien osuutta kaupunkivihreästä. Kaikkien hyödynnettävissä olevia hedelmäpuita ja hyötykasveja voidaan lisätä myös jo olemassa oleville viheralueille. Ihmisiä voidaan ohjata kestävästi lähimetsiimme metsän antiminen pariin.

Ihmisten tietotaitoa kestävästä ruoan kulutuksesta ja tuottamisesta voidaan kasvattaa eri kampanjoin, tapahtumin ja kurssein. Esimerkiksi työväenopisto, kirjastot tai vaikkapa päiväkotien vanhempainillat tavoittavat asukkaita hyvin.

Kaupungin rooli kestävän ruokajärjestelmän tulevaisuudessa

Kaikki yllä olevat esimerkit ovat niin sanottuja alhaalla roikkuvia hedelmiä. Asioita, joita kaupunki voi halutessaan heti lähteä toteuttamaan. Mutta mikä voisi olla kaupungin rooli tulevaisuudessa? Voisiko laajempi ruoantuotanto olla varteenotettava vaihtoehto myös kaupungeissa. Joidenkin mielestä se on jopa välttämätöntä kestävän ruokajärjestelmän kannalta. Erilaisia innovaatioita on jo olemassa, mutta niiden skaalaus vaatii esim. uudenlaista elinkeino- ja maapolitiikkaa ja ennen kaikkea syvempää yhteistyötä innovaatioita tuottavien yritysten ja toimijoiden sekä kaupungin ja kaupunkilaisten välille.

FUSILLI-hanke pyrkii myös löytämään kaupungille sellaisia rooleja, joita emme vielä osaa kuvitella. Hankkeen aikana haluamme keskustella ja kehittää yhdessä mahdollisimman monen toimijan kanssa kaupungin roolia siihen suuntaan, että se parhaalla mahdollisella tavalla tukee kestävään ruokajärjestelmään siirtymistä. Tätä yhteistyötä ja siihen liittyviä kokeiluita teemme mm. Living Labeissamme (elävä kokeiluympäristö) läpi hankkeen.

Seuratkaa hankettamme ja olkaa yhteydessä, jos teillä on hyviä ideoita kestävän ruokajärjestelmän kehittämiseksi.

Elina Pulliainen, projektikoordinaattori (elina.pulliainen(a)tampere.fi)
Karoliina Tuukkanen, projektipäällikkö (karoliina.tuukkanen(a)tampere.fi)

fostering the urban food system transformation through innovative living labs implementation