Terveisiä uudistavan maatalouden pioneereilta

21 uudistavan maatalouden kärkinimeä kokoontui Soil Regen Summitkonferenssiin maaliskuussa 2021 kertomaan tutkimuksistaan ja jakamaan menestystarinoita. Kuuntelimme useita konferenssin luentoja ja keräsimme ahlmanilaisten oivalluksia alan pioneerien puheenvuoroista. Täältä löydät konferenssin sivut ja tallenteet. Löydät tekstistä myös hyödyllisiä linkkejä etenkin suomalaisiin lähteisiin, joista voit oppia lisää.

Uudistava maatalous on peräisin englannin kielen termistä regenerative agriculture. Termi viittaa sellaisiin kestäviin maatalouden toimintatapoihin, jotka uudistavat maan ja ekosysteemien hyvinvointia samalla kun ruokaa tuotetaan. Useimpia näkemyksiä uudistavasta maataloudesta yhdistää ajatus elävästä maaperästä tai ”soilfoodwebistä”, eli maaperän ravintoverkosta.

Maaperän ravintoverkon huomioiminen vaatii uuden oppimista ja vanhan poisoppimista

Moderni maataloutemme on erikoistunut maaperän (kasvualustan) kemiallisten ominaisuuksien parantamiseen ja yksittäisten satokasvien hehtaarituoton maksimointiin. Näitä tavoitteita on edistetty lannoitteita kehittämällä, lajikkeiden jalostuksella, kasvitautien ja -tuholaisten torjunnalla sekä kehittämällä vesien hallintaa ja mekaanisia viljelylaitteita.

Maaperän biologinen ravintoverkko tarpeineen ja vaikutuksineen on taas verrattain uusi tieteellinen tutkimusalue. Se ei ole kuulunut sanastoon, kun teollisiin lannoitteisiin, kasvinsuojeluaineisiin ja säännölliseen maanmuokkaukseen perustuvat menetelmät on kehitetty ja otettu käyttöön.

Haluatko kokeilla uudistavan maatalouden metodeja? Tutustu uudistavan viljelyn e-Opistoon

Maaperän ravintoverkko on rikas, monikerroksinen ja ihmissilmälle näkymätön ekosysteemi, joka on konferenssin puhujien mukaan keskeisessä roolissa maanpäällisissä ekosysteemeissä. Ravintoverkkoon kuuluu monimuotoinen joukko organismeja sienistä ja bakteereista lähtien. Näitä esitteli puheenvuorossaan soilfoodweb-koulukunnan perustaja Elaine Ingham.

Kuva: Elaine Ingham

Inghamin esiintyminen löytyy täältä (rekisteröityminen sähköpostilla tarvitaan)

Lisätietoa maaperän ravintoverkosta Luonnotieteellisen keskusmuseon sivuilta

 

Maaperän eliöt, maatalouden perusta?Jean-Martin Fortier

Maaperän ravintoverkon keskeisyys toistuu puheenvuoroissa. Kuulijalle välittyy viesti, ettei kestävä ruoantuotanto ole mahdollista ilman ravintoverkon havainnointia ja hoitamista. Kaikki alkaa elävästä maaperästä. Elävällä maaperän ravintoverkolla on yhteyksiä kasvien hyvinvointiin, hyönteisten hyvinvointiin, vesitalouteen ja aina kansanterveyteen asti.

Pysyvän penkkiviljelyn keskeinen kehittäjä Jean-Martin Fortier toteaa, että ”maaperä ei ole varasto, johon me tuomme ravinteita. Sen sijaan maaperän ravintoverkko on elävä kokonaisuus, joka luo ja ylläpitää ravinteiden kiertoa.” Fortierin kehittämät puutarhatuotannon menetelmät keskittyvät juuri tähän maaperän ravintoverkon vahvistamiseen ja tehokkaaseen viljelyyn sen avulla. Maaperää ei käännetä. Maaperän ekologia on osa tuotantotiimiä.

Pysyvän penkkiviljelyn ”ihmisen kokoisia” menetelmiä sovelletaan Suomessakin mm. Rekolan tilalla Kangasalla sekä Ahlmanin uudella penkkiviljelmällä.

Molekyylibiologi David Johnson nosti esiin, että ihmisissä on 10-kertainen määrä mikrobien soluja verrattuna ihmisen omiin soluihin. Maaperän monipuolisuus on yhteydessä kasvillisuuden, kasveja syövien eläinten ja ihmisten hyvinvointiin. Johnson esitteli myös kasvien ”sukkessioasteet” eli sen, missä järjestyksessä ne esiintyvät ekosysteemeissä, joita ei merkittävästi häiritä. Johnsonin mukaan teollisen maatalouden menetelmät häiritsevät maaperän evoluutiota ja pitävät viljelymaiden mikrobitoimintaa pysyvästi ns. alkutilassa, jossa rikkaruohot viihtyvät parhaiten. Johnsonin luento on katsottavissa täältä

 

Maatalouden ”vihreän vallankumouksen” tehokkuuden hinta arvioitava uudestaan?

Vandana Shiva on kansavälisesti tunnettu tutkija ja ympäristöaktiivi, joka on toistuvasti haastanut vallitsevat teolliset toimintatavat.

Shivan avauspuheenvuoron mukaan maataloudessa vallitsee perustava ristiriita luonnon toimintatavan ja ihmisen toiminnan välillä: kemiallisiin panoksiin ja monokulttuureihin perustuva teollinen maatalous on aikamme ympäristöongelmien juurisyy. Teollinen maatalous käsittelee eliöitä ja maaperää elottomina ”asioina” rikkoen maaperän, kasvien ja eläinten hyödylliset kiertokulut ja symbioosit. Samalla järjestelmä suosii suuria monikansallisia yhtiöitä ja syrjäyttää kestäviä paikallisia viljelyperinteitä. Shiva nostaa esiin saman noidankehän kuin Johnson ja Fortier: maanmuokkauksella ja kemiallisella puuttumisella luodaan rikkaruohoille suotuisa ympäristö ja siihen tarvitaan lisää maanmuokkausta sekä kemiallista lannoitusta ja kasvinsuojelua. Vastaavasti tukemalla maaperän ravintoverkon biologisia mekanismeja voidaan luoda kasvualusta, jossa maanmuokkauksen ja kasvinsuojelun tarpeita ei juuri ole.

Shiva menee jopa niin pitkälle, että hän kutsuu teollista maataloutta ”väkivaltaiseksi” koneistoksi. Muutaman vuoden tai vuosikymmenen tehokkuuden hintana on perustan rappeutuminen (maaperä ja sen kannattelemat ekosysteemit). Juuri tämä teollinen koneisto, Shivan mukaan, on Vandana Shivasotkenut hiilen luonnollisen kierron, sairastuttanut maaperän ja sitä kautta ekosysteemit, jotka kannattelevat elämää maapallolla. Katso täältä Shivan avauspuheenvuoro.

Shiva on myös tunnettu Bill Gatesin kriitikko, eikä säästele sanojaan arvioidessaan Gatesin vaikutusvaltaa:

”YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö on tunnistanut, että uudistava maatalous on polku tulevaisuuteen, kunnes vuonna 2020 Gatesin valta alkoi lisääntymään. Nyt YK:n ruokafoorumi siirtyy New Yorkiin. Viisi sataa organisaatiota on sanonut: ’tämä ei enää ole ruokafoorumi, vaan myrkkyfoorumi. Myrkkykartelli ja Bill Gates haluavat lisätä myrkkyjä ihmisissä ja ekosysteemeissä. Meillä on paljon työtä.'”

Vandana Shivan haastattelu 29.3.2021

 

On opittava suunnittelemaan tuottavia ekosysteemeitä

Muutos uudistavaan maatalouteen voi edellyttää monen totutun viisauden poisoppimista. Konferenssin puhujien yhteinen ratkaisu ympäristöongelmiin vaikuttaa lähtevän siitä, että meidän tulee ymmärtää ympäröiviä ekosysteemejä ja suunnitella maatalous siten, että maaperä ja luonnon monimuotoisuus uudistuvat.

Aiheesta 2020 julkaistussa Netflix-dokumenttissakin esiintynyt Gabe Brown esittelee puheenvuorossaan uudistavan viljelyn kuusi perusperiaatetta.

Brown kertoo, että päämääränä on oppia ymmärtämään, miten luonto toimii ja tekemään luonnon kanssa yhteistyötä. Uudistavan maatalouden perusperiaatteita ovat: oman tilakokonaisuuden ymmärtäminen, maaperän mekaanisen ja kemiallisen häirinnän minimointi, monimuotoisuuden lisääminen, kasvipeitteisyys, juurten maksimointi ja eläinten hyödyntäminen. Brownin mukaan lannoittamisesta voidaan pitkälti luopua: maaperä sisältää useimmissa paikoissa riittävästi ravinteita. Mikä puuttuu, on elävä maaperän ravintoverkko, joka kykenee tarjoilemaan nämä ravintoaineet kasveille ja eliöille vuodesta toiseen.

Brownin mukaan uudistavassa viljelyssä ei ole kyseessä ympäristöä säästävä mutta tehoton maatalous, joka vaatisi luopumista tuottavuudesta, vaan päinvastoin. Ravintoverkon eli maaperän elävyyden huomioiminen viljelytekniikoissa on tuottanut koeasetelmissa merkittäviä, jopa vallankumouksellisia tuloksia, myös Suomessa. Uudistava maatalous lupaa siis menetelmiä, jotka mahdollistavat tuottavan viljelyn pienemmillä panoksilla ja maaperää kuluttamatta. Kaikella on hintansa ja tässä muutoksessa hintana on uuden tiedon oppiminen sekä ajattelun ja toiminnan työläs muuttaminen.

LUE LISÄÄ!

Carbon Action -verkoston Juuso Joona, viljelijä ja tutkija Joutsenosta, on tiivistänyt uudistavan viljelyn perusteita suomeksi.

Setälä-Eerolan tilalla ja Mantereen tilalla sovelletaan uudistavan viljelyn menetelmiä tuloksekkaasti.

Elävä maaperä voi olla myös kansanterveyskysymys

Kansanterveyden ja ruokaturvan asiantuntijat tietävät, että merkittävä osa maapallon väestöstä – yllättäen myös ns. rikkailla alueilla – syö puutteellista ravintoa. Ruoassa voi olla runsaasti energiaa, mutta heikot ravintoarvot, jos esim. vitamiinit, entsyymit ja kuidut puuttuvat. Teollisten kasvinsuojeluaineiden jäämät ja elintarviketeollisuuden prosessien tuottamat haitta- ja lisäaineet kuormittavat elimistöä entisestään. Onko maaperän heikko ravintoverkko eli puuttuvat mikro-organismit osasyy myös tuotettujen kasvien ravinnepuutteisiin? Näin on useimpien uudistavan viljelyn kannattajien mukaan. Uudistava viljely voi siis olla osaratkaisu myös terveyden edistämiseen. Elävässä maaperässä kasvatettu ruoka sopii ihmisille parhaiten. Didi Pershouse avaa luennossaan maaperän biologian, suolistoterveyden ja kansanterveyden yhteyksiä.

Tarkoittaako maaperän ravintoverkon ymmärtäminen tiedon vallankumousta?

Yhteiskunnat ja tiede etenevät toisinaan asteittain ja joskus isoin hyppäyksin. Tieteenhistorian tutkijat kutsuvat tällaisia hyppäyksiä paradigman muutokseksi. Silloin vakiintuneet toimintatavat ja havainnot nähdään uudessa valossa. Tyypillinen esimerkki on oivallus, ettei muu universumi kierräkään maapalloa, vaan maapallo aurinkoa. Yleensä vanhan ajattelutavan edustajat torjuvat uudet näkemykset voimakkaasti. Sanotaan, että paradigma vaihtuu hautajaiset kerrallaan.

Siirtyminen teollisen maatalouden toimintatavoista uudistavan maatalouden ja maaperän ravintoverkon maailmaan saattaa tarkoittaa tällaista hyppäystä. Tällaisen vaikutelman saa helposti konferenssin puhujia kuunnellessa. Mikäli totta, se voi tarkoittaa, että ruoantuotantoa pitäisi tarkastella kaikilta osin uudesta viitekehyksestä käsin. Kemialliset lannoitteet, maaperän säännöllinen muokkaaminen sekä laajat monokulttuuriviljelmät saattavatkin päätyä vähemmistöön. Mutta mitä näiden tilalle voidaan tuoda? Miten tehokas ja kestävä maatalous toimii ilman näitä tuttuja ja (lyhyellä tähtäimellä) varmoja menetelmiä?

Soil Regen Summitin ryhmällä on työkalupakki valmiina. Maatilojen on vähennettävä monokulttuureihin perustuvaa tehostamista ja sovellettava useammin monimuotoista viljelyä, kasvipeitteisyyttä ja suorakylvöä. Maaperän lannoittamisessa aletaan käyttämään maatilan sisäisiä kiertoja tai läheltä saatavia maanparannusaineita sekä elävää kompostia ja kompostiteetä. Maaperän kemiallisten analyysien rinnalle tarvitaan ravintoverkkoasiantuntijoita mikroskooppeineen. Laiduntavien eläinten ja kasvintuotannon yhdistämistä on alettava taas hyödyntämään.

Uudistavien maatilaekosysteemien suunnittelussa on ajateltava pitkäjänteisesti, jopa useiden vuosikymmenten aikajänteellä. Uudistavan viljelyn suunnittelussa ja johtamisessa sovelletaan esim. permakulttuurin tai Holistic Managementin periaatteita. Näistä puhuivat luennoissaan Graham Bell ja Byron Shelton.

Monimuotoiset pientilat saattavat vaatia myös ihmistyön lisääntymistä, joka vaatii toisenlaista paradigman muutosta: jatkuvan kaupungistumisen uudelleen arviointia sekä fyysisen työn ja maaseutuelämän hyveiden pohtimista. Jean-Martin Fortierin sanoin:

”Jos yhä useammat oppivat viljelemään uudistavin menetelmin, voimme syrjäyttää teollisen massatuotannon rakentamalla pienten uudistavien maatilojen mosaiikkia. Samalla voimme ruokkia asiakkaitamme tuoreella, ravitsevalla ruoalla ja luoda uudenlaisia eläviä maaseutuyhteisöjä.”