Suomen johtava ruokajärjestelmätutkija Ville Lähde BIOS-tutkimusyksiköstä kirjoittaa tuoreessa koontiartikkelissaan mm. seuraavasti:
”Kriisin aikana myös nykyisten ruokajärjestelmien kriisialttiudesta on puhuttu julkisuudessa enemmän kuin kertaakaan sitten vuosien 2008–2011 ruoka- ja talouskriisien. Ruoan tuottamisen, jalostuksen, kaupan ja kulutuksen rakenteet ovat kärsineet pandemian torjuntatoimista ja tuoneet esiin arkisten oletusten ongelmia. Kuinka omavaraista ”kotimainen” tuotanto onkaan vauraissa tuottajamaissa? Kuinka toimivaa ja oikeudenmukaista globalisaation sanelema taloudellinen optimointi lopulta on kriisiherkässä todellisuudessa? Toisaalta kriisi on herättänyt ennalta-arvattavia reaktioita kuten paikallisen ja globaalin yksiulotteista vastakkainasettelua tai oman tuotannon suojelua karuine seurauksineen maailman haavoittuvimmassa asemassa oleville. Fossiilisten polttoaineiden tarjoaman energian varaan on rakentunut monimutkainen globaali järjestelmä, jonka muuttaminen on välttämätöntä mutta väistämättä myös riskialtista. Ilman kunnollista tajua ongelmien luonteesta muutoksessakin voidaan valita vaarallisia kehityspolkuja.”
”Tarvitaan siis sekä oikeudenmukaisempaa kansainvälistä kauppaa että paikallisten ruokajärjestelmien elvyttämistä. Peritystä tilanteesta ei ole kuitenkaan nopeaa ja yksinkertaista tietä maailmaan, jossa globaali ruokajärjestelmä rakentuu vahvasti paikallisten ruokatalouksien varaan mahdollistaen kuitenkin kaupankäynnin hyödyt.
Kansainvälinen kauppa on aina korvaamattoman tärkeä osa ruokajärjestelmää. Sillä ilman globaaleja yhteyksiä oltaisiin alttiita tuhoisille paikallisille häiriöille, vaikka ne eivät silloin leviäisikään yhtä herkästi laajasti ympäri ruokajärjestelmää. Tämä on kriittisen tärkeää hahmottaa myös ympäristökeskustelussa, jossa yksiulotteinen paikallisen ja globaalin vastakkainasettelu toistuu yhä uudelleen. Liian vahva paikallinen omavaraisuus on sekin vaarallista. Paikallisen omavaraisuuden ylikorostaminen myös osuu hyvin yksiin nurkkakuntaisen ja vierasvihamielisen nationalismin kanssa – mikä on myös ollut ilmeistä nykyisen pandemiakriisin aikana.”
Lue koko artikkeli täältä
