Luonnonvarakeskuksen ajankohtaisissa artikkeleissa käsitellään kestävää maataloutta, ruokaturvaa sekä peltojen monimuotoisuutta ja hiilensidontaa.

Krista Peltoniemi kirjoittaa blogissaan 6.3.2020:

”maatalousmaat ovat menettäneet merkittävän osan hiilivarastoistaan viimeisten vuosikymmenien aikana. Tehokkaat maanmuokkausmenetelmät, runsas kasvinsuojeluaineiden ja keinolannoitteiden käyttö sekä keskittyminen vain yhden kasvilajin viljelyyn aiheuttavat muun muassa maan eroosiota ja ravinteiden liiallista huuhtoutumista ja johtavat maan rakenteen tiivistymiseen. Maan kasvukunnon heikentyminen voi näkyä maaperäeliöiden toiminnan häiriöinä tai muuttaa eliölajiston keskinäisiä suhteita ja rakennetta. Lopputuloksena voi olla ravinneköyhä, tuottamaton ja viljelijälleen hyödytön pelto. EU on onneksi herännyt maatalousmaiden maaperän biologisen monimuotoisuuden huolestuttavaan vähenemiseen, joka saattaa osaksi selittää monien elintärkeiden ekosysteemipalveluiden heikkenemisen.

******************

Anne Pihlanto haastaa meidät arvioimaan suomalaisen ruokatalouden todellista omavaraisuutta kirjoituksessaan 27.4.2020:

”Huoli ruokaturvasta ja paikallisesta tuotannosta on noussut koronaviruspandemian myötä. Suomalaisen ruokajärjestelmän haavoittuvuuksia ovat esimerkiksi riippuvuus ulkomaisesta kausityövoimasta sekä tuotantopanoksista kuten rehujen täydennysvalkuaisesta, lannoitteista ja energiasta. Suomalainen viljelykasvilajisto on myös sangen yksipuolinen. Yksipuolisen ruokajärjestelmän sopeutumiskyky kriisitilanteissa on heikko.”

******************

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijat ovat myös mukana laajassa eurooppalaisessa tut­kimuksessa, jossa paneudutaan monimuotoistamisen käytän­nön ratkaisuihin. ””Suomessa monimuotoista­minen tapahtuu viljelykiertoja parantamalla ja sekaviljelyllä, jossa pellolla kasvatetaan usei­ta kasvilajeja samanaikaisesti. Kasvipeitteisyyden lisääjänä realistisin menetelmä on kerää­jäkasvien käyttö”, tutkimusprofessori Kristiina Regina toteaa artikkelissa.

 

Kansikuva alustukseen 22.4.2020