Project Description

EtusivuMateriaalitNäkökulma, Pirkanmaa, RuokamurrosMinkälainen ruokasektori Pirkanmaalla on?

Minkälainen on pirkanmaalainen ruokajärjestelmä?

Parasta Pirkanmaalta -hanke kävi läpi tutkimuksia ja tilastoja sekä haastatteli alan maakunnallisia vaikuttajia 2019-2020. Näistä aineistosta koostettiin kuvaus ruokasektorista ja ruoan arvoketjuista maakunnassa.

Ruokajärjestelmä on monitasoinen kokonaisuus, jota voidaan tarkastella useista näkökulmista. Löydät tekstin lopusta tarkentavia aineistoja ja infograafeja.

Julkaistu 7.1.2021

Kirjoittaja: Antti Luomala

Parasta Pirkanmaalta

Alkutuotanto Pirkanmaalla

Tutun sanonnan mukaan ”Pirkanmaa on Suomi pienoiskoossa”. Pirkanmaa elää Tampereen vetovoimaisesta ja kasvavasta kaupunkiseudusta, jonka alueella asuu kolme neljästä maakunnan asukkaasta. Monipuolista maataloustuotantoa löytyy ympäri maakuntaa, painottuen hieman eri alueille.

Maakunnan maataloussektorin koko on työllisyydessä ja liikevaihdossa mitattuna valtakunnallisesti pienimmästä päästä. Maatalouden osuus Pirkanmaan BKT:sta vuonna 2013 oli noin 2,7 prosenttiyksikköä (430 m€). Elintarviketeollisuuden vaikutus oli puolestaan noin 4,8 prosenttiyksikköä (790 m€). Yhdessä ne työllistävät noin 7.000 henkilötyövuoden verran, kerroinvaikutukset huomioituna.

Pirkanmaalla on keskiarvoa enemmän nautakarjatalouden, lammas- ja vuohitalouden, hevostalouden ja viljanviljelyn maatiloja. Maatalousyritysten valtaosa sijaitsee ydinmaaseudulla Tampereen kaupunkiseudun ulkopuolella. Lounais-Pirkanmaalta eli Sastamalasta ja Punkalaitumelta löytyy vahva agraarinen ydinalue. Muita merkittäviä maataloussektorin kokonaisuuksia löytyy Pälkäneeltä, Urjalasta, Virroilta, Kangasalta, Akaasta, Orivedeltä ja Hämeenkyröstä. Isoimmat peltoalat löytyvät Akaasta.

Pirkanmaan pohjoisosissa, Suomenselän alueella viljelyolosuhteet ovat pohjoiset ja melko vaikeat. Ylä-Pirkanmaalla ja karkeasti 11–12 teiden pohjoispuolella eläintuotanto painottuu hieman nautakarjatalouteen. Etelä-Pirkanmaa on erityisen vahvaa vilja-alueetta. Urjalassa, Punkalaitumella, Sastamalassa, Hämeenkyrössä ja Virroilla on huomattavinta kotieläintuotantoa. Sastamalan ja Punkalaitumen kotieläintuotanto on hieman painottunut sikatalouteen.

Sahalahdella ja Vilppulassa sijaitsee valtakunnallisesti merkittävä broilerituotannon keskittymä, jossa puoli tusinaa tilaa tuottaa noin viidesosan maan broilereista.

Parkanossa ja Kihniössä on huomattavia suoalueita ja turvetuotantoa. Turvepeltoa on noin 6 % koko maakunnan peltoalasta, mikä vastaa valtakunnallista keskiarvoa.

Erikoiskasvituotannon tilojen osuus on Pirkanmaalla alhaisempi kuin koko maassa. Puutarhatuotteita ostetaan käytännössä Satakunnasta, Varsinais-Suomesta ja muualta. Kaakkois-Pirkanmaa (Kangasala, Pälkäne) on pienilmastoltaan ja maaperältään maakunnan parhainta ja näille alueille keskittyy avomaan vihannesviljelyä ja muiden vaativien kasvien viljelyä.

Majoitustoimintaa maatalousyritykset harjoittavat eniten Oriveden ja Ruoveden alueella, Lempäälässä ja Virroilla.

Pirkanmaan yleiskuva vastaa koko Suomea

Tuotantorakenteen muutos Pirkanmaalla vastaa valtakunnallista kehitystä. Viljelijöiden määrä vähenee, keski-ikä nousee ja tilakoot kasvavat investointien ja ostojen kautta. Luomutilat ovat suurimpia (~52 ha). Etenkin nuoret viljelijät panostavat tuotannon laajentamiseen, automaatioon ja tuotantoinvestointeihin. Eläkeläisviljelijöiden määrä Pirkanmaalla on hieman noussut ja 35–64-vuotiaiden määrä merkittävästi laskenut.

Pienemmät ja keskisuuret maatilta toimivat yhä useammin sivutoimisesti. Osa tiloista vuosittain myy maitaan tai lopettaa tiloja, jotka eivät enää tuota merkittävää yrittäjätuloa. Yli 100 hehtaarin tilojen määrä on kaksinkertaistunut tällä vuosisadalla ja alle 5 hehtaarin tilat lähes kadonneet, joskin jäljelle jääneiden pienten tilojen liikevoitto ja tuotto on tilastojen valossa parantunut merkittävästi.

Toisaalta näemme hiljaisena signaalina pienten suoramyyvien tilojen, lammastilojen ja pienkanaloiden lisääntymistä. Maaseutukokeilut kiinnostavat monia, joskin näiden maatilojen taloudellinen ja tuotannollinen merkitys on toistaiseksi vähäinen.

Ruokaketju alkutuotannosta eteenpäin

Valtaosa Pirkanmaan maataloustuotannosta myydään jalostavaan teollisuuteen ja tukkuihin etenkin sianlihan, maidon ja kananmunan osalta. Viljatuotteiden ja vihannesten osalta tilanne on vastaava, joskin viljaa ja rehua käytetään myös tilojen tuotantoeläinten ravinnoksi.

Ketkä ostavat raaka-ainetta? Isoja ostajia lihapuolella ovat HK ja Atria, maitopuolella Valio ja Arla. Pirkanmaan isoimmat maidontuottajat ovat pitkälti Arlan tuottajia. Näiden maito viedään Hämeenlinnaan. Ruhan meijerin tuottajia on myös Pirkanmaalla useita. Raision mylly Nokialla jauhaa kauraa ja ruista. Myös valtion huoltovarmuusvarastoja sijaitsee Nokialla. Muita viljan ostajia ovat mm. Avena, Hankkija, Lantmännen, Fazerin Lahden tehdas ja Raisio. Ohraa lähtee Koskenkorvalle (Altia) ja vehnää Seinäjoelle. Viljaa menee myös vientiin Rauman sataman kautta. Tuottajien oman arvion mukaan kaikesta tuotannosta omaan maakuntaan jää noin puolet.

Suoramyynti kuluttajille, lähikauppoihin ja ravintoloihin on ollut nouseva trendi erityisesti Pirkanmaalla: vuonna 2016 suoraan kuluttajille, ravintoloihin ja keskuskeittiöihin myytiin 62 % lampaanlihasta, 73 % marjoista ja lisääntyvästi joskin hyvin pieniä osuuksia viljasta, naudanlihasta, kananmunasta ja vihanneksista. Naudanlihaa suoramyydään kuluttajille selvästi enemmän kuin muualla Suomessa (n. 14 %).

Katso suoramyyviä tiloja REKO-renkaista.

Lähiruokaa ei saada julkisiin keittiöihin, mutta kotimaista kyllä

Julkiset keittiöt ovat Suomessa tärkeä osa ruokajärjestelmää. Niiden puitteissa syödään noin 15 % päivittäisistä aterioista . Kyselytutkimuksen perusteella Pirkanmaan julkiset hankintarenkaat ostivat vuonna 2013 reilun 10 % elintarvikkeista omasta maakunnastaan. Oman maakunnan ulkopuolelta ostetaan elintarvikkeita siis n. 18 miljoonalla eurolla vuosittain

Uudessa kyselyssä vuonna 2019 oman maakunnan ostojen osuus oli laskenut 6 prosenttiin, joskin ostojen kotimaisuus oli noussut. Julkisten hankintojen lähiruokaostoista puhutaan paljon, mutta lisääminen on toistaseksi koettu rakenteellisesti vaikeaksi. Lue aiheesta lisää.

Pirkanmaalla jalostetaan ruokaa

Maakunnassa on vuonna 2020 n. 280 elintarvikkeita jalostavaa yritystä, joiden liikevaihto ylittää 10.000 €. Jalostustoiminta on kooltaan noin 5 % maan elintarvikesektorista

Painopiste Pirkanmaalla on leipomoissa sekä valmisruoka- ja lihanjalostusteollisuudessa. Leipomoista isoimmat sijaitsevat Tampereen seudulla, pienempiä sijaitsee ympäri maakuntaa. Lihanjalostusta on myös runsaasti Tampereella. Saarioisten osuus (Sahalahti ja Valkeakoski) on yksinään noin 40 %.

Raaka-aineestaan elintarvikeyritykset ostavat kyselyn mukaan omasta maakunnasta noin puolet: lihatuotteista lähes kaiken, hedelmistä ja kasviksista kolmanneksen, kalatuotteista neljänneksen ja muista raaka-aineista alle 20 %. Tuotannosta myytiin 18 % omaan maakuntaan ja 81 % muualle Suomeen.

Alan työllisyys, liikevaihto että toimipaikkojen lukumäärä ovat olleet lievästi laskussa viime vuosina.  Samalla ajalla juomien valmistustoiminta on kasvanut artesaani- ja pienpanimotuotteiden suosion lisääntymisen myötä. Pirkanmaalaisia menestystarinoita ovat mm. Saarioinen, Hukkasen kalatehdas, Ahon Jogurtti ja Rönnvikin viinitila.

Maaseudun ja maakunnan ruokasektorin kehittäminen

Maaseudun kehittämisen avaintahoja Pirkanmaalla ELY-keskuksen ohella ovat ProAgria, MTK Pirkanmaa ja Ahlmanin koulun Säätiö. Kehittämistoimijoista neuvonta- ja koulutustoimintaa maatilayrittäjille tarjoava ProAgria on suurin. MTK Pirkanmaa on edunvalvontatyönsä ohessa järjestänyt maatilayrittäjiä tukevia hankkeita. Ahlmanin hanketoiminta on keskittynyt lähiruokaan, pientuottajiin, matkailuun ja alkuperäiskarjaan.

Pirkanmaalla liitto on tarttunut erityisesti ELY-keskuksen kierto- ja biotaloustavoitteisiin ja käynnistänyt näihin teemoihin liittyvää innovaatioekosysteemiä sekä asettanut tavoitteeksi tulla hiilineutraaliksi maakunnaksi 2030.

Vuonna 2018 Pirkanmaalla maksettiin ELY-keskuksen toimesta ja Leader-ryhmien kautta maaseudun tukia noin 120 miljoonaa euroa. Tästä valtaosa eli 109 miljoonaa euroa koostui erilaisista viljelijätuista. Hanke- ja yritystukia maksettiin 8,3 miljoonan euron edestä. Rakennetukia maksettiin 3,25 miljoonaa euroa.

Katso tarkempia tilastoja infograafeista

Parasta Pirkanmaalta, perustietoja Pirkanmaan alkutuotannosta
Parasta Pirkanmaalta, kasvinviljely Pirkanmaalla
Parasta Pirkanmaalta, kotieläintuotanto Pirkanmaalla
LUOMU Pirkanmaalla
Jalostavat elintarvikeyrityksen Pirkanmaalla kokoluokittain
Parasta Pirkanmaalta
Parasta Pirkanmaalta

 

Lähdeaineisto

LUKE:n tilastot

Tilastokeskus PxWeb

Teemahaastattelut Visa Merikoski ja Timo Jaakkola

Akseli, Ari & Ronkainen, Anni: Kannattavaa kasvua päivittäistavarakaupassa kaikissa kanavissa. Kesko CMD 2018.  

Bits and Biomass: A roadmap to the digitalisation-empowered bioeconomy. VTT Visions 12. VTT 2017. 

Common Agricultural Policy (CAP), https://en.wikipedia.org/wiki/Common_Agricultural_Policy 18.10.2019   

Elintarviketeollisuuden talouskatsaus 2/2019. ETL.  

Erkkola, Fogelholm ym.: Ruokaympäristön osatekijät ja ohjauskeinot. Valtioneuvoston kanslia Helsinki 2019. 

Iivonen, Sari & Autio, Sari: Suomen maa- ja elintarviketalous 2019. Luomuinstituutti 2019  

Järvensivu, Toivanen, Vadén, Lähde, Majava, Eronen: Global Sustainable Development Report 2019. 14.8.2018. https://bios.fi/en/economic-transition-governance-a-scientific-background-document-to-the-un-global-sustainable-development-report-2019/  

Kansalliset maataloustuet, Maa- ja metsätalousministeriö. https://mmm.fi/kansalliset-maataloustuet. 18.10.2019  

Karhinen, Reijo: Uusi alku. Maatalous on myös tulevaisuuden elinkeino. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja, 2019.  

Karttunen, Kaisa & Kuhmonen, Tuomas & Savikurki, Anni 2019: Tuntematon ruokajärjestelmä. Eväitä kokonaisuuksien ymmärtämiseen. e2 Tutkimus, 2019.  

Knuuttila, Marja & Vatanen, Eero: Ruokaketjun merkitys kansantaloudelle ja alueille Suomessa. Luke, 2017.  

Lähiruoka Pirkanmaalla, viljelijäkysely 2016. Suomen Gallup Elintarviketieto. TNS 2016.  

Maakuntapuntari 2017. Pirkanmaalaisten näkemykset identiteetistä, päättäjistä, maakunnan tulevaisuudesta ja itsehallinnosta. Kunnallisalan kehittämissäätiö, 2017.  

Maatilojen kehitysnäkymät 2022. Suomen Gallup Elintarviketieto. TNS 2016.  

Niemi, Väre: Suomen maa- ja elintarviketalous 2019. Luonnonvarakeskus 2019  

Piipponen, Rinta-Kiikka, Arovuori: Elintarvikkeiden kulutus Suomessa. PTT työpapereita 195, 2018.  

Pirkanmaa á la Carte. Á la Carte kirjat, Helsinki 2017.  

Pirkanmaan maaseudun kehittämisstrategia 2014–2020. Pirkanmaan ELY-keskuksen raportteja, 2012.  

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014–2020. Pirkanmaan ELY-keskuksen raportteja, 2013.  

S-Ryhmän keskeiset luvut: https://s-ryhma.fi/talous-ja-hallinto/keskeiset-luvut  

Suomen maa- ja elintarviketeollisuus 2019. Luke 2019. 

Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito; https://findikaattori.fi/fi/table/23  

Tietohaarukka 2019. Tilastotietoa elintarvikealasta. Ruokatieto Yhdistys ry 2019.  

Viitaharju, Määttä, Hakala & Törmä: Työtä ja hyvinvointia! Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomen maakunnissa. Ruralia-instituutti, raportteja 118 2014. 

Viitaharju, Kujala, Hakala & Trogen LÄHIRUOKA PUHEISSA JA TEOISSA JULKISKEITTIÖIDEN LÄHIRUOAN KÄYTÖN MUUTOS VUOSIEN 2013 JA 2019 VÄLILLÄ. Ruralia-instituutti, raportteja 210 2020 

Kirjoittanut: Antti Luomala

Katso asiantuntijaprofiili täältä